keskiviikko 2. tammikuuta 2013

Pojan palleroisen oma huone

Taisin jossain vaiheessa syksyä mainita, että pientä puuhastelua oli ilmassa. En tainnut kertoa sen tarkemmin mistä oli kyse, mutta nyt kerron sen teille.

Makkarimme vieressä on pienen pieni ikkunallinen vaatehuone. Tarvetta pojan omalle huoneelle oli ja kun aikani olin mietiskellyt ja pähkäillyt ja mittailuja suorittanut ja vielä isonkin miehen hyväksynnän saanut alkoi tämän tytön hihat heilumaan. 

Tila ei ole suuri, mutta se oli tupaten täynnä vaatetta ja muuta roinaa, seinästä seinään ja lattiasta kattoon, ihan täynnä. Onnekseni meillä on sellainen mukavan kokoinen "varasto", johon sain kiikutettua kaiken mahdollisen ja mahdottoman pois tieltä. (Sanottakoon tässä vaiheessa, että tänään olen sitten kiikuttanut tästä "varastosta" tavaraa pisteeseen C ja D, mutta jatketaan siitä juttua joskus toiselle kerralla sitten...)

Olemme joskus vuonna yksi ja kaksi remontoineet tätä osaa talosta, pinnat olivat ihan siistissä kunnossa joten loppujen lopuksi kittasin vain kaikki mahdolliset ja mahdottomat ruuvinkolot (joita oli ainakin miljoona) ja maalasin seinät kahteen kertaan. 


Sitten vain kannoimme sängyn ja pienen pöydän tuolineen ja lipaston huoneeseen, laitoimme puusälekaihtimen ikkunaan ja tähtimaton lattialle ja siinähän sitä oli sitten pojan palleroisen huone valmis asuttavaksi. 
Ainut asia mikä jäi harmittamaan oli, että miksei tätä tehty jo paljon aiemmin. Tilaa on ihan riittävästi pienelle pojalle.


Sänkyyn ompelin vielä jemmakankaista päiväpeiton.


Pikku pöytä oli löytö tori.fi kauppapaikasta. Ostohetkellä ajattelin maalata sen valkoiseksi, mutta kun kannoin sen huoneeseen, se näyttikin ihan kivalta sellaisenaan.  

Ylläoleva kuva on otettu huoneen ovelta ja kuvan oikeassa alakulmassa näkyvä lipasto on maksimissaan metrin leveä ja sitten tulee seinä vastaan. Eli ei ole huone koolla pilattu =).


Tarkoitus olisi ommella vielä viirinauha ja jonkinlainen verho olisi kiva ikkunan toisella reunalla. Lisäksi ajattelin jonkinlaista hyllyä ja naulakkoa seinälle ja "sänkyseinä" kaipaa ehdottomasti jotakin, mutta mitä, en tiedä vielä. 

Oikein ihanaa vuotta 2013 kaikille teille, jotka piipahdatte blogissani kurkkimassa. Muutoksen tuulet puhaltavat täälläkin, kuinka suuressa määrin, se jää nähtäväksi. En tiedä sitä vielä itsekään.

2 kommenttia:

  1. Siitähän tuli hieno! Eikä pienelle pojalle tuo suurempaa tilaa tarnikkaan, tuolla on turvallista, kun on mittasuhteet asukkaan mukaan.

    VastaaPoista
  2. Ihana kammari! Sängynpeitto tosi sievä ihanissa väreissään.

    VastaaPoista