tiistai 31. heinäkuuta 2012

Mustikkapiirakkaa


Vallan helppo mustikkapiirakka syntyy kaupan pakastealtaan valmiista piirakkamurotaikinasta, vaniljarahkavalmisteesta ja juuri metsästä poimituista mustikoista. Itse käytin Sunnuntai taikinaa ja rahkaa ja tarkka ohje löytyy taikinapaketista. Oli muuten namia, tätä tehdään toistekin.

Huomenna on jo elokuu, mihin se kesä oikein katosi? 

sunnuntai 29. heinäkuuta 2012

Auringonlaskun aikaan


Aamu näytti kovin harmaalta ja sateiselta, ukkonenkin jyrähteli kauempana. Iltapäivällä taivas alkoi kirkastua ja saatiin sittenkin kaunis ja helteinen sunnuntai. Iltayhdeksän aikaan mittari näytti vielä +25 ja auringonlasku oli käytävä ikuistamassa laiturin nokasta.  Haltioidun joka ikinen kerta huvilarantamme auringonlaskusta, niin kaunista katseltavaa, huokaus sentään. Maisema on tuttu jo lapsuudesta ja muistan vieläkin, kuinka istuin rantakivellä unelmoiden auringonlaskun aikaan. Niin rakas maisema, muistoja täynnä.

Illansuussa kipitimme ihanalle hiekkarannalle ja lapset pääsivät nauttimaan uimisen riemusta samoissa maisemissa, missä itsekin lapsena polskuttelin kesäisin päivät pitkät. 
Kiitokset veljen perheelle, että saimme upottaa niin isot, kuin pienetkin varpaat rantahiekkaan.



Onnea on se, että saa tarjota lapsille elämyksiä luonnon helmassa. Napostella lähiruokaa parhaimmillaan, oman maan mustikkaa, vadelmaa ja metsämansikkaa, niin ja niitä kanttarelleja =).

Leppoisaa heinäkuun loppua!



Päivän herkku


Kanttarellit pannulle, haudutetaan vesi pois, lisätään voita ja sipulia ja paistetaan kunnes sipulit pehmenevät, ripaus suolaa ja syömään. Herkullista. Ja nämä kanttarellit eivät maksaneet mitään. Iso mies hävisi viideksi minuutiksi ulos metsään ja tuli takaisin saaliinaan pussillinen metsän keltaista kultaa.

keskiviikko 25. heinäkuuta 2012

Kesäinen yötaivas

Innostuin kuvaamaan liikkuvasta autosta, likaisen tuulilasin läpi, kesäistä yötaivasta. Siihen nähden ihan kelpo kuvia.
Olisinpa keksinyt tämän aiemmin. Olemme nimittäin ajelleet viimeisen kahden ja puolen viikon aikana melkoisen määrän kilometrejä ja puolet niistä kilometreistä olemme ajelleet iltayöstä. 










Lappeenranta Imatra Parikkala Ilomantsi Joensuu Kouvola Mikkeli Joutsa Jämsä Tampere Turku Forssa Hämeenlinna Lahti...1900 kilometriä autossa istumista. Olisihan siinä muutaman kuvan kerennyt napsaista aikansa kuluksi.  

=)

tiistai 24. heinäkuuta 2012

Usva

Viime viikon lopulla lähdimme ilta yhdeksän aikoihin ajelemaan mökiltä kotia kohden. Pysähdyimme pellon reunalle ihastelemaan usvan peittämää maisemaa, niin ja oikeastaan kuvaamaan jotakin, mitä pellolla näimme. Tarkkasilmäisimmät ehkä näkevät mitä kuvasimme?


maanantai 23. heinäkuuta 2012

Muumimaailmassa

Jatkoa edelliseen...

Uudet seikkailut odottivat hotellissa nukutun yön jälkeen. Heti aamupalan jälkeen suuntasimme tiemme kohti Naantalia ja Muumimaailmaa. 

Sää oli Naantalissa täydellinen. Rantakatua kävellessä tuli ajoittain jopa fiilis, kuin olisi etelässä ollut.


Muumitalossa vierailimme ja melkoinen määrä rappusia tuli kipitettyä. Muumimamman hillokellariin johtavat kierreportaat tuntuivat jatkuvan loputtomiin.


Hetken aikaa kerkesimme jammailla muumien kanssa.



 Metsän siimeksessä seikkailimme mm.labyrintissä, näimme noidan, kurkistimme hattivattien luolaan ja drontti edvartkin siellä uiskenteli muumien uimahuoneen välittömässä läheisyydessä.

Päivä muumimaailmassakin vierähti nopeasti. Parhaimmat kiljahdukset lasten suusta taisi kuulua muumien teatteriesityksessä. Ja pahimmat sydämentykytykset koin itse, kun ihan hetken aikaa luulin pikkuneidin kadonneen. Onneksi neiti löytyi hetimmiten, kalliokiipeily taisi neidillä olla mielessä, vaatteet mutaantuneena ennätin neidin kallionjuurelta tavoittaa. Huh, kylläpä säikähdinkin.

Kiva päivä kaikenkaikkiaan.



Ennen kotiinlähtöä ajelimme vielä katujunalla lupsakkaan kuskin kyydissä, vai mitä olette mieltä kuskin kommentista, kun joku kysyi, "mihin tämä juna menee?" "Mitä sen on väliä, aurinko paistaa ja mihinkään ei ole kiire." Tai jotakin sen suuntaista kuskin vastaus oli. Pikkaisen alkoi naurattamaan ja mietityttämään, että jaahas, minneköhän tässä vielä päädytään.

Harmillista, että aikaa ja voimia rantakadulla nautitun päivällisen jälkeen ei enää liiemmin ollut. Kotimatka kutsui. Olisi ollut mukavaa tutustua Naantaliin enemmänkin, mukavalta kesäkaupungilta vaikutti. 

Ja arvatkaapa saavutimmeko kotimatkalla sadepisarat. Jep.


sunnuntai 22. heinäkuuta 2012

Särkänniemeen särkänniemeen

Harmaata ja vesisadetta. Ei mikään loistelias mökkeilysää. Sääennusteita tarkasteltuamme päätimme keskeyttää mökkeilyn ja varata hotellihuoneen ja suunnata kulkumme sinne, missä aurinko paistaisi.

Tampere, Särkänniemi

Muutama tunti autossa istumista ja perillä meitä odotti valtavat autojonot ja tupaten täynnä olevat parkkipaikat. Muutama muukin oli siis päättänyt lähteä juuri sinä päivänä sadetta pakoon huvipuistoon. 

Ilma olikin mitä mainioin, aurinko paistoi pilvien lomasta, eikä ollut liian kuumaa eikä liian kylmää. Täydellinen huvipuistosää siis. Ihmisiä tosin olisi kyllä saanut olla pikkuisen vähemmän liikenteessä. Jokaiseen paikkaan oli aivan hillittömät jonot.


Päivä hurahti nopeasti, jonottaen ja odottaen, minä lähinnä odottaen, koska jostain syystä minua ei ole luotu hurvittelemaan huvipuistolaitteissa. Pelkkä karusellin pyörimisen katseleminenkin saa pääni pyörälle, joten roolini oli siis olla rattaiden ja kimpsujen ja kampsujen vahtaaja. Ja sehän sopii minulle, ei haittaa ollenkaan. Pääasia, että pikkumies ja pikkuneiti pääsivät iloitsemaan laitteissa ison miehen kanssa. 



Pikkumiehelle olisi tosin tälläkertaa ilmeisesti riittänyt pelkkä Angry birds seikkailurata, sen verran kovasti sinne hinguttiin aina sisääntuloportilta saakka. Ja sitten kun sinne päästiin, ei sieltä olisi pois haluttu tulla millään. Näin aikuisen silmin on sanottava, että juu, ihan kivahan se seikkailurata on, mutta erittäin vaikeasti valvottava, varsinkin sellaisella väkimäärällä, mitä tuona päivänä oli. Ei auttanut muu, kuin jäädä itse päivystämään täsmälleen siihen kohtaan, mistä pikkumies säntäsi kohti seikkailuja ja toivoa parasta, että edes silloin tällöin näkisi oikean lippispään vilahtavan tunneleiden lomassa.



Huvituslaitteiden, delfiinien, elukoiden, hattaran ja superkovaa menevän hissin jälkeen suuntasimme yöksi hotelliin nukkumaan jatkaaksemme aamulla auringonmetsästystä uusien seikkailujen kera. 

Nokka kohti naa na na nan naa na na na nan naa...

=)