perjantai 25. helmikuuta 2011

Mustikkamuffinssi

Jaahans, ettei vaan vahingossakaan pääsisi laihtumaan, niin piti kokeilla uutta muffinssireseptiä. Pienen miehen kanssa niitä tänään leivoimme ja tämän helpompaa ja nopeampaa ei leipominen voi enää ollakaan. Kaikki ainekset vaan kulhossa sekaisin (meillä käytettiin haarukkaa) ja taikina vuokiin ja vuuat uuniin, vartti uunissa ja namskis, päästiin herkuttelemaan. Ohje löytyy Elovena kauralese paketin kupeesta. Kannattaa kokeilla, hyvää oli.


Ostin joku aika sitten tuollaisen muffinssitelineen, hauska tapa laittaa muffinssit tarjolle. Kerkesimme tosin napostelemaan ennen kuvan ottoa jo muutaman muffinssin, joten teline ei tullut ihan täyteen herkuista.



Makoisaa viikonvaihdetta kaikille teille, jotka käytte täällä juttujani kurkkimassa!

tiistai 22. helmikuuta 2011

Kun jotain on pakko saada tehdä...

Niin tehdään sitten vaikkapa hernepusseja lasten leikkeihin. Tildan somista kankaista. Kauaa ei nokka tuhissut näiden tekemisessä, tosin silti pieni miehen alku kerkesi moneen otteeseen kysyä, "onko se jo valmis?" No, valmista tuli ja sitten pääsi pienet kädetkin hommiin. Suppilo täyttöaukkoon ja eikun herneitä tiputtelemaan, kivaa oli. Ainakin pienellä miehellä.

Kivojahan nämä hernepussit ovat, mutta en ole kyllä enää kovin vakuuttunut siitä, oliko tämä sittenkään kovin fiksu ajatus. Toinen lapsista tykkää, toinen ei. Ja muutamaan otteeseen olen joutunut ottamaan pussukat jo jemmaankin.

Oletteko muuten tehneet saman havainnon kuin minä, että kaikista yksinkertaisimmista asioista saadaan aikaiseksi kaikista parhaimmat leikit? Keittiötarvikkeet, vessa/talouspaperihylsyt, pahvilaatikot jne...mihin niitä oikeita leluja oikeastaan edes tarvitaan?

Eräskin päivä pieni mies istuskeli kiikkustuolissaan hyvin keskittyneesti ja tuijotteli kyljelleen käännettyä muovijakkaraansa. Kun kysyin mitäs puuhaat, niin vastaukseksi tuli, "katselen telkkaria". Niinpä tietenkin, kas kun en sitä heti hoksannut.

Mutta siis joo, ei pitäisi aina antaa lapselle "valmiiksi tehtyjä juttuja". Hyvä esimerkki siitä on pienen miehen joululahjaksi saama "keittiö". Sillä leikittiin ehkä päivän verran ja sen jälkeen se on saanut toimittaa lähinnä seinäruusun virkaa. Kun taas ennen "valmiskeittiötä" leikittiin keittiöleikkejä milloin missäkin ja uunin virkaa toimitti milloin mikäkin kolonen. Ja hauskaa oli.

Tässä nyt kuitenkin nämä hernepussukat.

tiistai 8. helmikuuta 2011

Herätyskello

Tömps, tömps tömps. Äää, ääää, äääää, tömps, tömps tömps.

Huomasin tänään aamulla unenpöpperöisenä, että meille oli jostain tupsahtanut uusi herätyskello. Herätyskellossa oli mitä miellyttävin herätysääni, pehmeä tasaiseen tahtiin kuuluva tömps, tömps, tömps ja lisäksi kuului äää, ääää, äääää. Ihana herätys. Kerrankin heräsin hymy huulillani. Rakas pieni tyttäreni oli heti aamusesta oppinut uuden taidon. Kädet viuhtoivat vuoronperään pikkuisen kylkiin ja masuun varsin vauhdikkaasti ja voimalla. Siitä tuo ääni tömps, tömps, tömps. Ja uuteen taitoon oli myös yhdistetty edellisen päivän taidonnäyte. Kielennäyttäminen höpöttämisen kera. Äää, ääää, äääää.

Ihana.


Tätä tömpsöttelyä on muuten jatkunut koko tämän päivän, ja ihan nauratti äsken, kun vielä yöunissakin neiti viuhtoi kättään ja kuului tömps, tömps, tömps.

Mikähän taito huomenna opitaan, olisiko vuorossa varpaiden suuhun laittaminen? Ainakin kovin lupaavalta on tänään jo näyttänyt hoitotasolla vaipanvaihdon yhteydessä, kädet ottavat jo polvista kiinni ja jalkoja nostellaan jo kattoa kohden. Ihanaa seurata, kuinka pikkuinen oppii koko ajan uusia taitoja. Voi, kumpa muistaisin nämä hetket ikuisesti.

Haluatteko tietää mitä pikkumies totesi minulle eilen aamulla sängyn päällä pötkötellessämme?
pikkumies "näyttää komeetalta"
minä "ai mikä?"
pikkumies "sinun napasi"
minä "ahaa, hmm...no, saattaahan se vähän näyttääkin"

Hienoja oivalluksia tulee noilta pieniltä ihmisiltä aina toisinaan. En olisi kyllä keksinyt itse kuvailla ikupäivänä napaani komeetan näköiseksi, mutta kun tarkemmin napaani vilkaisin kylkiasennossa pötkötellessäni muutamine vatsamakkaroineni, niin saattoihan tuo napa ihan komeetalta näyttääkin. Ja mistä tuo pikkumies komeetoista mitään tiesi? No, Puuha-Peteltä oppii kaikenlaista. Puuha-Pete lehdessä 10/2010 on tarinaa komeetasta, ja siellä on myöskin kuva komeetasta (piti ihan käydä tarkistamassa), johon pikkumies napaani vertasi. Aika hyvin keksitty. Näyttääkö kenenkään muun napa komeetalta?