Valkoinen sininen vihreä

Nyt taitaa olla viimeinen hetki esitellä kolmas ja viimeinen tuoli keväisestä maalausurakastani. Nimittäin tuolien värit ovat niin keväisiä, etten enää syksymmällä kehtaa laitella tällaisia hempukoita näytille. Tuolit eivät nyt päätyneetkään ikkunan alle eteiseen vaan viereiselle seinälle. Kuvakulma ei ole paras mahdollinen, koska tuolien takana on peili, joka on toistaiseksi vielä väärässä kohtaa ja sen lisäksi se kaipaisi hieman tuunausta.

Ehdottelin isolle miehelle, että mitä jos maalaisin tuolien kohdalta seinäpaneelit valkoiseksi, kun en ole saanut lupaa maalata koko seinää. No, eipä tuo syttynyt siihenkään ajatukseen. Hmph. Minä en vaan niin kertakaikkiaan tykkää yhtään noista patinoituneista mäntypaneeleista. Yök.


Tässä vielä kuva vihreästä kaunokaisesta kokonaisuudessaan.

Mitä valkoisella spraymaalilla voikaan saada aikaiseksi?

Kuten jo aiemmassa postauksessa kerroinkin, olen jokin aika sitten liittynyt "valkoiseen spraymaali -kerhoon".
Löysin mieleisen vessapaperitelineen huvilalle, väri vain oli väärä ja muitten bloggaajien onnistuneista spraymaalauksista rohkaistuneena pyysin isoa miestä ostamaan minullekin putelin valkoista spraymaalia. Helppo ja nopea tapa saada kaunista jälkeä aikaiseksi. Tosin, olisin voinut valita ehkä hieman tuulettomamman säätilan maalauspuuhaan...suhautus jos toinenkin saattoi mennä hivenen ohi kohteen tuulenvireen ansiosta. No, ensikerralla olen hivenen viisampi tässäkin asiassa.


Lopputulos on, etten sanoisi, täydellinen. Kannatti suhautella.



Krysanteemit ovat kyllä valkoista sortimenttia ihan alunperinkin, en suinkaan villiintynyt sprymaalipurkin kanssa ihan holtittomaksi, hih.

Hiekkalinna

Vietimme tänään ihanan kesäisen helteisen päivän Lappeenrannassa. Ihastelimme valtavaa hiekkalinnaa, herkuttelimme jäätelöllä, kävelimme pitkin satama-aluetta upeita veneitä ja laivoja katsellen...

Lappeenrannassa kun olimme, niin sisustushöppänän oli pakko päästä kurkistamaan myös paikallisiin sisustusliikkeisiin...Sisustus Biancossa oli ihanan valkoista kaikkialla, Livinki puoti oli tulvillaan ihanan suloisia tavaroita ja pikkuisen sisustuskierrokseni yllättäjä oli uusi tuttavuus, Vanhan ajan sisustusliike K & K . Aivan mahtavan ihana puoti täynnä ihania tavaroita. Maltoin kuitenkin pitää kukkaron nyörit visusti kiinni, vaikka kovasti tekikin mieli ostaa yhtä sun toista tuosta ihanasta puodista.

Hieman on ollut viimeaikoina vaisua tämä blogin päivittäminen, mutta eiköhän tämä tästä vilkastu, mitä pidemmälle syksyä mennään. Pieniä sisustushankintoja on tullut tehtyä kesän aikana, olen myös liittynyt "valkoisten spraymaalaajien kerhoon". Ompelukone on surissut jonkin verran, eteiseen olen ommellut vaatenaulakon eteen pellavaverhot, Tilda kylpyenkeli on melkein valmis ja pienet säilytyspussukat odottavan ompelijaansa ompelukoneen vieressä...

Hullunkurinen haaveeni olisi osallistuminen syksyisiin Wanhan ajan käsityöläismarkkinoihin, mutta pahoin pelkään, että haave on tavoittamattomissa...äipällä ei vain taida olla tarpeeksi "omaa aikaa" haaveen toteuttamiseen...

Ihanaa elokuista viikonloppua blogiystäväiseni, vielä on kesää jäljellä...

(tää bloggeri ei taas suostu yhteistyöhön kappalejakojen suhteen. Kaikki vaan putkeen, hyvä tulee taputapu)

Virkkuukoukustelua

Valmistuihan se, kilon kerä trikookudetta, yksi katkennut virkkuukoukku ja toinen ehjänä säilynyt, tunti silloin, toinen tällöin...tuollainen matontekelehän siitä nyt sitten syntyi. Tunnustettakoon, että kunnollinen päättely on vielä tekemättä. Otan mielelläni vastaan hyvät neuvot siitä, miten lopetuskohta kannattaa tehdä, että siitä tulee siistin näköinen.
Ihan alussa taisin virkata muutaman kerroksen liian tiukkaa, koska hieman matto kupruilee keskeltä, tosin lattialla sitä ei juurikaan huomaa. Viimeisen kerroksen suunnittelin virkkaavani ilman lisäyksiä, mutta kude ei sitten riittänytkään enää kokonaiseen kerrokseen. Pikkaisen nuo lisäykset näkyvät tuossa reunassa, mutta olkoon. Seuraavasta matosta tulee sitten pikkaisen parempi. Nalleherran peffa peittäköön keskeneräisen lopetuskohdan.

Poikkesimme jokin aika sitten nupunapun kanssa päiväkävelyllämme erääseen sisustusliikkeeseen, josta löysimme somat nallehenkarit pikkumiehen vaatteille.

Korin olen virkannut jo kevättalvella, jotain pientä koristusta olen suunnitellut siihen vielä laittavani...

Mukavaa puuhaa tuo virkkaaminen, ainakin trikookuteen virkkaaminen. Suosittelen kokeilemaan.

Ihan kuin etelän lämmössä

Piipahdimme viikonloppuna meripäivillä Kotkassa. Säätila oli mitä mainioin, ainoastaan tuuli oli ajoittain häiritsevän kovaa. Nupunapun lierihattu lensi nimittäin yhden jos toisenkin kerran teille tietämättömille. Kunnes kekseliäs äiti kekkasi kietaista Baby Banzit (aurinkolasit) lierihatun ulkopuolelle pitämään hattua paikoillaan. Mitä sen väliä, vaikka pieni mies näyttikin loppupäivän ajan "Pieni talo preerialla" tyttöseltä, pysyipähän lätsä ainakin menossa mukana. Hih.

Kotkassa kun oltiin, niin oli aivan pakko päästä ihailemaan veneitä ja Sapokan ihanaa vesiputousta kukkaistutuksineen. Kerrassaan ihana paikka tuo Sapokka aivan keskustan välittömässä läheisyydessä.

Nupunapu pääsi myös ihastelemaan Maretariumin kalamaailmaa. Riemukkaasta kiljahtelusta ja juoksujalkaa tepsuttelusta päätellen retkikohteen valinta osui napakymppiin.

Poikkesimme myös lasten meripäiville, jossa pieni mies pääsi elämänsä ensimmäistä kertaa vanhanaikaisen karusellin kyytiin. Ja hauskaa oli. Seuraneitinä olleesta äitistä en olisi niinkään varma, nimimerkki kaikenlaiset kieputuslaitteet saavat voimaan pahoin. No, ei vaiskaan, oli äitilläkin ihan kivaa...tosin yllättävän vauhdikkaasti se karuselli pyöri...jos yhtään kauemmin olisi kieputus kestänyt...

Tässä teille muutama kuva kesäisestä retkestämme.

Kesä ja kärpäset

Hauskaa viikonlopun jatkoa kaikille, nautitaan kesästä ja kärpäsistä(kin).

Karun kaunista

Voitteko uskoa, että tämä blogimaailma on avannut silmäni näkemään monia esineitä uudessa valossa. Aikaisemmin olisin pitänyt kuvassa näkyvää lapiota kaatopaikkatavarana. Nyt en todellakaan kiikuta sitä kaatopaikalle. Kaikessa karuudessaan, harmaantuneine puuosineen, käyrine varsineen, ruosteineen ja sementtikerroksineen se ansaitsee minusta kunniapaikan huvilan pihamaalla.



Kantorumiluskin on kuin taideteos. "Kauneus on katsojan silmissä", pätee varmasti tähänkin otokseen.

Aikanaan huvilatyömaalta jouduttiin ajamaan kaksi kuorma-autokuormallista kaikenkokoisia kivenjärkäleitä pois. Välillä tuntui jo epätoivoiselta, että miten voi tontti ollakin niin kivikkoinen. Nyt iloitsen kivistä, jotka ovat saaneet jäädä kaunistamaan pihamaata. Näillä kivillä on kissojenkin kiva kelliä auringonpaisteessa.

Kissanpäiviä

Harmaata kiveä

Tällainen takka lämmittää huvilaamme. En varsinaisesti ole aikaisemmin ihannoinut vuolukivitakkoja, mutta tämä malli on kyllä ihan kelpo yksilö, toimintavarma ja ihan on kivan näköinenkin. Seinäkkeen takana on keittiö.

Nyt blogi hiljenee taas toviksi, laitelkaahan viestejä, niitä on aina niin kiva lukea.

Mukavaa viikonvaihdetta.

Kiikkuu kaakkuu

Suloinen keramiikkaenkelityttönen lensi kiikkumaan huvilallemme. Ihanuus löytyi kesäisiltä kyläjuhlilta.

Viime huvilareissullamme sain aikaiseksi heilua hieman kameran kanssa. Saanko esitellä, huvilakeittiömme.

Kaappi ja aputaso Ikeasta. Leipälaatikko pikkupurnukoineen löytö Robin Huttusesta. Hieman leipälaatikossa häiritsee se, että kaapistot ovat puhtaan valkoisia ja leipälaatikko kermanvalkoinen, nooh, aputason päällä väri ei niin pahasti pomppaa silmään, kuin mitä kaapistojen alla...olkoon. Pikkupurnukat (tea, sugar, coffee) tulivat leipälaatikon "kylkiäisinä", en olisi niitä muutoin ostanutkaan. En vielä tiedä mikä niiden lopullinen kohtalo on, jäädäkö vaiko lähteä.

Keittiön matto ei ole tullut jäädäkseen, haaveissa sisalmatto. Pikku penkki Askosta, kotiin ostettu, mutta huvilalle kannettu. Etsinnässä sopiva istuintyyny.

R-kirjaimen olen ostanut jostakin nettikaupasta, en justiinsa nyt muista, että mistä. Tarkoitus oli laittaa se kotiin, mutta sattui sopivasti tulemaan postista juuri ennen huvilalle lähtöä, joten siinähän tuo nyt sitten kököttää, huvilan huuvan päällä. Olkoon siinä toistaiseksi.

Hassut kengät

Kerran kesässä on aivan pakko päästä piipahtamaan Mikkelin Kenkäverossa. Ihana paikka, tykkään kovasti. Kerrankin oli kamera mukana ja sain jopa räpsäistyä muutaman kuvankin. Saavutus sinänsä, saa taputtaa.
Putiikeissa olisi ollut vaikka mitä ihanaa tavaraa kotiinviemisiksi, mutta tälläkertaa pidin pussin nyörit visusti kiinni, keskityin vain ihailemaan taitavien käsityöläisten tekeleitä.
Nupunapunkin kärsivällisyys palkittiin lopuksi herkullisella sydämenmuotoisella munkilla ja makoisalla mansikkamehulla, joka tarjoiltiin ihanasta vanhanaikaisesta pullosta. Pieni mies oli herkuttelutuokion päätteeksi aina nenänpäätä myöten sokerin peitossa. Voin melkein sanoa, etten ole koskaan syönyt niiiiin hyviä munkkeja. Nam.

Eikös muuten olekin aika hauskasti päässeet vanhat kengät uuteen kukoistukseensa?

Rinsessaenkuli

Kovin olen hissukseen ollut blogimaailmassani viimeaikoina. Olen kyllä käynyt kurkkimassa muitten blogeja, mutta jotenkaan en ole vain itse saanut aikaiseksi kirjoitella omia kuulumisia.
Tänään nupunapusen ja isin päiväunien aikaan nappasin kameran olalle ja suuntasin askeleeni puutarhaan. Kärhöön on puhjennut ensimmäiset kukkaset ja nuppuja näyttää olevan sen verran paljon, että väriloistoa on luvassa piakkoin.

En yleensä innostu minkäänsortin puutarhapatsaista, mutta yläkuvissa näkyvä yksilö oli jotenkin niin kujeilevan herttaisen näköinen, että oli ihan pakko kiikuttaa se kotiterassia sulostuttamaan. Veikeä, vai mitä.

Nyt taidan poistua hetkeksi, ennen yöunille menoa, virkkuukoukun ääreen...sinisestä palluraisesta on muodostumassa kovaa vauhtia maton tapainen tekele. Huisin kivaa tuo trikookuteen virkkaaminen.

Hauskaa kesän jatkoa, palaan taas hetkenä minä hyvänsä. Käykäähän kurkkimassa.

Sininen lanka

Ihana, ihana kesä. Eilen ja tänään olen saanut nauttia hetken aikaa ylhäisessä yksinäisyydessäni ihanasta hellesäästä paahteisella terassillamme, kun isi ja nupunapu uinuivat päiväunilla. Ja voi, kuinka nautinkaan linnunlaulusta, paljaista varpaista, pilvenhattaroista...

Ihan toimettomana en kuitenkaan osannut olla. Nappasin mukaani vyyhdin trikookudetta. Kieputtelin, vääntelin ja kääntelin ja kas, melkoisen pallon siitä pyörittelinkin. Saisinkohan aikaiseksi virkata pyöreän maton?

Suloista juhannusta

Niin kiirusta on kesäkuussa ollut, etten ole kerennyt blogia päivitellä. On käyty ostoksilla Ikeassa, Haikon kartanossa syömässä. Pakattu ja purettu, huonekaluja kannettu ja kasattu. Huvilan pihamaata siivottu ja maalipensseliä heilutettu.
Huomenna matkaamme jälleen takaisin huvilalle juhannuksen viettoon ja pääsemme vihdoin nauttimaan huvilaelämästä muutoinkin, kuin työn merkeissä. Luvassa juhannussaunaa, hyvää ruokaa ja juomaa ystävien seurassa, toivottavasti se aurinkokin näyttäytyisi, vaikka kovin lupaavalta ei juhannuksen säätila näytäkään.
Pakkaan mukaan kameran ja jospa saisin aikaiseksi napata muutaman kuvankin. Toivottavasti juhanuksen jälkeen kiire hellittäisi ja pääsisin jälleen syventymään blogimaailmaankin uusien kuvien kera.

Oikein makoisaa ja suloista juhannusta teille kaikille, rakkaat blogiystäväiseni.

Ihana ihana kesä

Voi miten ihanan kesäistä tänään onkaan ollut...puutarhassa on ollut suorastaan paahteisen helteistä, ihan kuin etelän auringon alla...varjossa 32 astetta...juu-u, meidän terassi on tosiaankin kuuma paikka. Nupunapulle laitettiin iltapäivällä oma pikku uima-allas terassille, jossa olikin niin kivaa polskia. Ihania kuviakin tuli napsittua pikku polskijasta, mutta valitettavasti en voi laittaa niitä teille tänne nähtäväksi.

Illalla, pienen miehen jo mentyä yöunille, karkasin vielä hetkiseksi puutarhaan nauttimaan ihanasta kesäillasta, syreenin suloisesta tuoksusta, omenankukkasista...Kuvien välityksellä haluan toivottaa teille kaikille mitä ihaninta kesää, toivottavasti saamme nauttia ihanista kesäisistä päivistä vielä hurjan monta kertaa tämän kesän aikana.

Hyvää yötä ja makoisia unia, huomenna on kesäkuu =)

Puutarhassa

Olen saanut ihastella useissa blogeissa keväisiä puutarhoja ja nyt päätin kantaa oman korteni kekoon. Tänä keväänä minulla on taitanut olla pari "yksin puutarhassa pipertämässä" hetkeä ja tässä teille muutama pikainen otos aikaansaannoksistani...

Terassin reunalle istutin muutamaan ruukkuun markettaa orvokilla ja lobelialla. Jokavuotinen perinne ja varma valinta, kukat kukoistaa, oli keli millainen tahansa.

Terassi sai kaunistuksekseen myös vekkulit tötteröt herkullisen väristen kukkasten kera. Kerrassaan ihanat tötteröt, sanon minä.

Nyt lähden unelmoimaan omenankukista ja helteisestä viikonlopusta...hellettä on ainakin luvattu ja omenankukatkin pitäisi näinä päivinä puhjeta kukkaan...