tiistai 26. heinäkuuta 2011

Omenapuun alla

Hei vaan. Korupajastani on kesän aikana valmistunut muutamia koruja, itselleni, lahjaksi sekä yksi tilauskin pukkasi päälle yllättäin, kun lahjansaajan sisko ihastui tekemääni koruun ja halusi itselleen samanmoisen korun, tosin värimaailmaltaan erilaisen. Oli tosi kiva kuulla, että lahjaksi tekemäni koru osui ja upposi täydellisesti (ainakin näin minulle vakuuteltiin), vaikkei minulla ollut minkäänlaista käsitystä lahjansaajan korutyylistä ja värimaailmasta ja sitten vielä joku toinenkin halusi itselleen samanlaisen korun.

Tykkään ihan tosi paljon tehdä koruja, harmi vaan, että tällähetkellä on niin harvassa ne hetket, kun pääsen koruja näpertelemään.

Harmi, etten kerennyt kaikkia tekemiäni koruja kuvaamaan. Nämä pikapikaa kuvaamani korut väkersin ihan omaan käyttöön, turkoosin tunikan seuraksi kesän juhlia varten.

Korujen kuvaaminen on minusta jotenkin ihan hirmu vaikeaa, en oikein tiedä missä, milloin ja miten niitä pitäisi oikein kuvata...ulkona vai sisällä, neutraalilla alustalla vai rekvisiitan kanssa...näitäkin koruja kuvailin eka valkoisen paperin päällä ulkona auringonvalossa, sitten yht`äkkiä tuumasin, että mitä jos nakkaisin korut omenapuuhun...

Vintaj natural messinkiä (korunvalmistusmateriaalina ihan ehdoton suosikkini tällähetkellä), lucitekukkasia ja särölasihelmiä...




Niin ja hei, korukuvausvinkkejä otan ihan hirmuisan mieluusti vastaan.

3 kommenttia:

  1. Voi kuinka upeat turkoosit korut oletkaan tehnyt...Ja kuvat tekevät niile vielä oikeutta - ihastuttava ympäristö!!

    VastaaPoista
  2. Hei! vielä siitä ranskankielisestä tekstistä silityslaudassani: "La vie authentigue" merkinnee vapaasti suomentaen "aitoa elämää" - Ihan lukioranskalla tässä mennään ;-))

    VastaaPoista
  3. mun mielestä paljon puhuttelevampia korut on luonnossa, niinkuin olet kuvannut! Toki valkoisella näkyisi kokonaan mutta parempi ja omaperäisempi näin :)

    VastaaPoista