torstai 15. heinäkuuta 2010

Aamulla aikaisin

Kello neljä aamulla herään hikimärkänä sängyssä. Käyn vessassa, menen takaisin sänkyyn. Vaihdan asentoa kyljeltä toiselle, äh, uni ei tule takaisin...vauvamasu ei tee oloani yhtään helpommaksi.

Niin, vauvamasuni...kyllä, luitte aivan oikein, vauvamasuni. Meillä todellakin odotetaan pientä piiperoista. Lokakuussa hänen olisi tarkoitus tähän maailmaan tupsahtaa.

Nousen sängystä, ei kertakaikkiaan pysty olemaan enää sängyssä. Makuuhuoneessa vallitsee troopppinen ilmasto, olo on kuin huonosti lämmitetyssä saunassa. Käyn juomassa lasin jääkaappikylmää mehua. Istun olohuoneen sohvalle. Mietin mitä tekisin. Avaan olohuoneen ison ikkunan, aah, ihanan viileää ilmaa. Mikä mahtava tilaisuus tuulettaa huonetta. Ulkona 20 astetta lämmintä, sisälämpömittari näyttää kolmeakymmentä. Ikävä vaan, etten pysty jättämään ikkunaa auki, ja menemään takaisin nukkumaan. Pakko valvoa, ettei kaupunkilaissisäkissat karkaa ikkunasta ulos sopivan tilaisuuden tullen.

Olohuoneen pöydällä nököttää kannettava tietokone, sillä samalla paikalle, mihin sen muutama tunti aikaisemmin olin jättänyt. Kehtaisinko avata koneen ja lähteä aamusurffaamaan?

Avaan koneen, kirjaudun blogisivuilleni. Ikkunasta tuleva ihanan viileä ilma vilvoittaa tukalaa olotilaani. Kameraa en sentään tähän aikaan aamusta kaiva esille. Kukaan tuskin ilahtuisi näkemästään, jos nyt kuvaisin nuhjaista ulkokuortani.

Kello lähenee viittä. Saisinkohan jo unenpäästä kiinni? Parhaassa tapauksessa kerkeäisin nukkumaan vielä kaksi tuntia, ennenkuin pieni talonväki herää aamupuuhilleen.

Pöydälle asetettu sisälämpömittari näyttää enää vain kahtakymmentäviittä lämpöastetta. Olipahan tästäkin jotakin hyötyä. Sain raikastettua hetkellisesti sisäilmaa ja tulipahan viimeinkin kerrottua teille vauvamasustani.

Apua...kissa lähestyy avointa ikkunaa. Ikkuna äkkiä kiinni, voi miten kuuma tulee heti. Kissa poistuu paikalta ja ikkuna samantien uudestaan auki.

Kello on viisi. Makkarista kuuluu pienen miehen äännähtelyä. Käyn kurkkaamassa. Auts, pohje kramppaa kipeästi...

Pitäisiköhän mennä takaisin nukkumaan, tulisikohan se uni jo? Toisaalta, istuisinko aamuun saakka tässä soffalla ja päivystäisin ikkunaa? Kerkeäisiköhän sisälämpötila laskemaan vielä toiset viisi astetta?

Ugh. Olen puhunut. On varmaan parasta mennä takaisin sänkyyn, en kuitenkaan saa tilaisuutta nauttia päiväunista.

Tulisipa uni.

Hyvää huomenta.

10 kommenttia:

  1. Ihania uutisia, onnea hirmuisesti ;-)

    Koitetaan kestää hellettä, ei sitä meillä usein ole.

    -Tuija-

    VastaaPoista
  2. ONNEA! Ja jaksamista näillä helteillä!

    VastaaPoista
  3. Onnea tulevasta perheenjäsenestä! Mahtaa sulla olla tukalaa näillä helteillä.

    Kiva koru myös tuo alla :)

    VastaaPoista
  4. Onnea ja jaksamista näihin helteisiin. Täällä on toinen vauvamasu, jolla laskettuaika on marraskuussa. Pitää ihan koputtaa puuta, mutta minuun helteet eivät vielä ole vaikuttanut mitenkään. Toivottavasti saat ensi yönä nukuttua:-)

    VastaaPoista
  5. Voi onnea vauvasta, ihana juttu!
    Tsemppiä helteisiin :)

    VastaaPoista
  6. Paljon onnea koko perheelle!

    VastaaPoista
  7. Paljon paljon onnea tulevasta vauvasta!!!

    Oi miten muistankaan juuri tuollaiset yöheräämiset tai oikeammin en tainnut nukkua enää loppuvaiheilla ollenkaan. Tämä kuumuus on kyllä varmasti tukalaa odottaville äideille. Kyllä tämä helle tästä jo varmasti kohta hellittää.

    VastaaPoista
  8. Nyt voi toivottaa sananmukaisesti lämpimät onnittelut! Ihanaa odotusaikaa!
    -kisu-

    VastaaPoista
  9. Kiitos kaikille vauvamasuonnitteluista. Tukalaa on ollut, vaan onneksi pahimmat helteet ovat tälläerää ohitse? Ei tämä helle muuten haittaisi oikeastaan, jos vaan sisällä olisi viileää ja mukavaa...vaan kun lämpötila on sama ellei enemmän, kuin ulkona. Ei jaksa tehdä mitään, kun hiki kihoaa otsalle jo pelkästä tekemisen ajattelemisestä.

    VastaaPoista